Paluu Beiraan

Edellisestä kerrasta oli jo kulunut lähes neljä kuukautta jolloin jätimme automme Beiraan ja palasimme Maputoon lentäen. Tällä kertaa lähdimme Stelion kanssa matkaan bussilla Maputosta Beiraan. Bussi (LTM) lähtee neljän aikaan aamulla ja matka kestää noin 14 tuntia. Palvelu bussissa oli kaukana siitä mitä aikaisemmin olin kokenut pitkänmatkan julkisissa Mosambikissa matkatessani. 1600 MT hintaan sai ilmastoidun, wc:llisen bussin, aamupalalla ja ystävällisellä kohtelulla. Lisäksi kyyti oli nopea. Suosittelen!

Matkan joutuisaan etenemiseen luultavasti vaikutti paria viikkoa ennen tapahtuneet hyökkäykset maantiellä. Jo siitä lähtien kun saavuin Mosambikiin, olen uutisista lukenut oppositiopuoleen Renamon uhkailuja sabotoida vaaleja ja muuta poliittista toimintaa maassa. Uhkailuja ei kuitenkaan ainakaan täällä Maputossa ole tietääkseni koskaan otettu oikein vakavissaan ja Renamon tavalle uhitella, lähinnä naureskellaan. Kuitenkin nyt huhtikuun alussa keski-Mosambikissa sijaitsevan kaupungin poliisiasemalle hyökättiin Renamon armeijan toimesta ja vähän sen jälkeen maantiellä rekan kimppuun. Yhteenotoissa kuoli yhteensä 9 ihmistä ja maantiellä osumaa sai myös eteläafrikkalaisen firman turistibussi. 

Maassa herättiin todelliseen sisällissodan vaaraan. Vaikka Renamolla on pieni, ei edes tuhannen miehen, armeija, on sillä paljon kannattajia pohjoisemmassa. Eri puolilla maata järjestettiin mielenosoituksia ja marsseja rauhan puolesta. Edellisen sisällissodan (päättyi 1992) muistot ovat edelleen kovin pinnassa ja ainakin minusta tuntuu että taistelu rauhan puolesta on nyt hyvin voimakasta. Vaikuttaa että Renamon riveissä on vain muutamia opportunisteja, jotka eivät pysty hallitsemaan tunteitaan ja tarpeeksi kiihtyessään mopo (tai AK74) karkaa käsistä. Nyt dialogia Frelimon ja Renamon välillä yritetään viritellä tilanteen selvittämiseksi ja ratkaisuiden löytymiseksi rauhan säilyttämiseen. Renomon kritiikki maata johtavan Frelimon toimista on varmaan joissain asioissa aivan oikeutettua, mutta tapa, jolla he yrittävät asioita muuttaa, on väärä. Itse en usko sodan syttymiseen; Ihmiset ovat väsyneitä sotimiseen.

Niin, elikkä luultavasti bussimatkamme meni joutuisasti, koska kuski halusi ohittaa Muchunguen kaupungin, jossa levottomuuksia oli tapahtunut, mahdollisimman aikaisin aamulla. Mitään kummallista ei matkan aikana tapahtunut ja kaupunki, jossa ihmisiä oli menehtynyt näytti rauhalliselta. 

Beiraan matkustimme Stelion siskon muistojuhlaan. Mosambikissa on tapana järjestää vuosi poismenon jälkeen muistotilaisuus vainaalle. Käydään hautausmaalla ja mahdollisesti messussa, sitten syödään ja juodaan koko perheen kesken. Tilaisuus ei ollut millään tavalla alakuloinen, kuin hautajaisissa. Mielestäni mukava tilaisuus, jonne koko perhe mielellään tulee muistelemaan yhdessä edesmennyttä ja vaihtamaan kuulumisia.

Todistusaineistoa visiitista Beira Bariin.

Beirassa aikaisemmin vain muutaman tunnin viettäneenä en ollut nähnyt vielä mitään ja aikaisempi kuva ei ollut kovin imarteleva. Tällä kertaa ehdimme kuljeskella ympäri kaupunkia useaan otteeseen ja aloin pitämään hieman uinuvan tuntuisesta, rauhallisesta, puhtaammasta kuin Maputo, kaupungista. Ihmisetkin tuntuivat jotenkin rennommilta. 

Arkkitehtuurista kiinnostuneille Beirassa on paljon nähtävää ja ehkä juuri rappeutuneet mestariteokset luovat kaupunkiin sen uneliaan ehkä jopa hieman kummitusmaisen tunnelman. Kaikkein mielenkiintoisin vierailu tehtiin Beiran Grande Hotelliin. Hotelli on aikoinaan ollut yksi Afrikan hienoimmista hotelleista, joka kuitenkin oli toiminnassa vain 9 vuotta kannattomuutensa takia. Ennen hohtavan valkoiseksi maalattu rakennus on nyt meri-ilmaston piiskaama harmaa betoni-ilmestys, jota asuttaa yli tuhat talonvaltaajaa. Hotelli lieneekin maailman suurin talonvaltausprojekti. Ihmisiä asuu aina kellarikerroksesta kattoterassille asti. Rakennuksesta on revitty irti kaikki arvokas (puu- ja metalliosat) ja jopa betonia irrotetaan ja myydään kiloittain. Rakennusta rappauttaa myös kasvusto, joka rehottaa jo kattoterasseilla asti. Viivyimme hotellissa tunnin verran ja paikallinen asukas kierrätti meitä ympäriinsä. Voin sanoa, että hotelli on yksi voimakkain tunteita herättävä tila, jossa olen käynyt koko elämäni aikana; Luksusarkkitehtuuri yhdistettynä yhteiskuntaluokan köyhimpiin. Naamakirjasta löytyy enemmän kuvia.  Grande Hotel, Beira. Photos: Jaana Oikarinen

Grande Hotel paasisaankaynti

Portaikko sisalla

Opas ja kuuluisa uima-allas, joka toimii nyt tiilitehtaana