Lasten kanssa maailmalle

Kun sain paikan UN Womenin toimistolta Maputosta, mietin muutamaan otteeseen uskallanko kahden pienen lapsen kanssa lähteä tropiikkiin. Koska Mosambik maana oli tuttu, enkä ollut lähdössä matkaan yksin lasten kanssa, ei päätös lopulta lähteä, ollut vaikea.

Vaikka Mosambik olikin ennestään tuttu, muutamat käytännön seikat huolestuttivat lapsia ajatellen: löytyykö kananmuna-vehnä allergikollemme sopivaa syömistä, malaria, päivähoidon järjestäminen ja lasten soputuminen ylipäätänsä uuteen ympäristöön sekä kulttuuriin.

Monet noista huolista ovat hälvenneet täällä vietettyjen kuukausien jälkeen. Kaurahiutaleita ja muita vehnättömiä tuotteita on löytynyt ihmeen hyvin jopa Maputosta (tosin allergikko jo sietää vehnää, joten kaura-riisikakkusten leipominen on jäänyt) ja muutenkin Mosambik on ilmeisesti siirtymässä 2000 luvulle vauvojen ja lasten ruokkimisen suhteen. Olen löytänyt jopa näitä niin käteviä smoothie -pusseja, jotka vielä Suomessa olivat lasten mieleen. 

Vasemmalla Maputosta loytamiani smoothieeita ja oikealla Suomesta tuomiani tayttopusseja.

Lasten terveys ja etenkin se malaria vieläkin ajoittain huolestuttavat. Malariaa ei olla kukaan sairastettu (kopkopkop), mutta perinteisiä lasten sairauksia, mahavaivoja ja flussaa, ihan samassa määrin kuin Suomessakin. Huolta helpottaa moskiittoverkot sekä muu suojautuminen itikoilta ja YK:n tarjoama terveysvakuutus koko perheelle.

Päivähoito on myös järjestynyt lapsille. Esikoinen aloitti reilun kuukauden tänne saapumisen jälkeen paikallisessa päiväkodissa, jossa lapsia 0-5 ikävuoteen. Suomalaisiin päiväkoteihin verrattuna, mosambikilainen varhaiskasvatus on hieman erilaista; jo aivan pienestä pitäen lapset joutuvat keskittymään istualteen erilaisiin oppiaineisiin joka päivä, ei toki koko päivää mutta osan. Meidän vilkkaalle esikoiselle melko haastavaa keskittyä tällaiseen toimintaan, ja jo ensimmäisessä päiväkodin antamassa "arvioinnissa" (kirjallinen sellainen) tästä mainittiin useaan kertaan.

Päiväkodit ovat täällä Maputossa ainakin suurin osa yksityisiä ja tietenkin maksullisia. Päiväkotibisnes on täällä todellakin bisnestä ja vähän väliä kotiin tulee uusia ideoita miten rahastaa lisää vanhempia. Vaikka esikoisen päiväkoti ei todellakaan ole halvimmasta päästä, on kuukausimaksu vain noin 170€, eli ei nyt suomalaisittain mitään päätähuimaavia summia. Toki monelle paikalliselle aivan liian kallis. Halvin päiväkoti mitä me kävimme katsastamassa oli noin 70€/kk.

Päiväkotiaskartelut ne on samanlaisia joka puolella maailmaa. Tässä pääsiäisen tuliainen kotiin.

Äitienpäiväkortti.

Kuopusta emme halunneet vielä laittaa suureen päiväkotiin ja hänelle löysimme hyvän lastenhoitajan kotiin. Kyllä! Lastenhoitaja kotona 5 ja puoli päivää viikossa! Joka lastenhoidon lisäksi tekee lähes kaikki kotityöt ja kaikki tämä lysti maksaa hävyttömän vähän, alle 100 euroa kuussa. Maksan lisäksi aina ekstraa ylityötunneista sekä jos hän jää yöksi, että pääsemme puolison kanssa ulos. Tästä aiheesta toisella kertaa ehkä enemmän!

Erin päiväkodin takapihalla tutustumassa.